Alueellinen kehittämisvastuu

Maakuntien liitot toimivat alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukaisina aluekehitysviranomaisina. Lain tavoitteena on edistää maan alueiden omaehtoista ja tasapainoista sekä kestävää alueellista kehitystä.

Liitto vastaa maakunnassaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta ja ohjelmista sekä huolehtii osaltaan ohjelmien toteutuksesta ja niihin liittyvistä kansainvälisistä yhteyksistä.

Tässä työssä liitto:

• Laatii alueelliset kehittämisohjelmat, joissa se sovittaa yhteen jäsenkuntiensa ja mm. valtion aluehallintoviranomaisille kuuluvat aluekehitystoimenpiteet
• Esittää tavoitteet maakunnan infrastruktuurin kehittämiseksi
• Kehittää elinkeinoelämän rakenteita uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseksi
• Osallistuu kansallisten ja EU-hankkeiden rahoituspäätösten suunnitteluun ja tekemiseen
• Kehittää väestön ammatillista osaamista

Liitto valmistelee suunnitelmat ja ohjelmat yhteistyössä valtion ja kuntien viranomaisten sekä alueella toimivien yritysten ja järjestöjen kanssa. Ohjelmia laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelmassa esitetyt kehittämistavoitteet ja -strategiat, alue- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet sekä ohjelmien ympäristövaikutukset.

Maakunnan liiton suunnitelmilla ja ohjelmilla on lakiin perustuvat oikeusvaikutukset. Kuntien ja valtion viranomaisten on omissa operatiivisissa ja muissa toimenpiteissään otettava huomioon liiton suunnitelmat ja ohjelmat.

Ohjelmaperusteista aluepolitiikkaa voidaan toteuttaa myös elinkeinoelämän, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja ns. kolmannen sektorin kanssa. Toiminta painottuu kunkin maakunnan erityispiirteillä. Tyypillistä on ollut, että maakunnat ovat erikoistuneet ja samalla erilaistuneet kukin vahvuuksiinsa nojaten. Tiivis vuorovaikutus maakunnan asukkaiden, kuntien ja seutukuntien kanssa on liittojen työn peruslähtökohta.

Maakuntakaavoitusvastuu

Maakuntakaavoitus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999). Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä tarpeelliset aluevaraukset maakunnan kehittämisen kannalta. Yleispiirteinen maakuntakaava ohjaa jäsenkuntien omaa ja tarkempaa kaavoitusta (yleis-, asema- ja rantakaavat) sekä valtion viranomaisten alueidenkäytön suunnittelua ja toteutusta maakunnassa (esim. infrastruktuurit).

Maakuntakaavalla sovitetaan yhteen Valtioneuvoston hyväksymät 4-vuotiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Samalla sovitetaan yhteen mm. elinkeinoelämän ja ympäristönsuojelun tarvitsemat aluevaraustarpeet. Maakunnallisen aluevaraus- ja infratruktuurisuunnittelun keskeisiä tarkastelukulmia ovat ihminen, luonto, rakennettu asuin- ja työympäristö, liikenne, energia ja kestävä kehitys niin kansallisesta kuin EU:n näkökulmasta.

Keskeinen kansainvälinen toimija

Maakuntien liitot hoitavat tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Vuorovaikutus Euroopan eri alueiden kesken on päivittäistä. Maakuntien liitot ovat mukana sekä kehittämässä että toteuttamassa EU:n aluepolitiikkaa. Liitot laativat EU:n rakennerahastoista myönnettävien tukien edellyttämät ohjelmat omalla alueellaan ja omilla rahoituspäätöksillään toteuttavat niitä.

Suomen erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi liitot edelleen korostavat ”Pohjoista ulottuvuutta” EU:n uusissa aluepoliittisissa linjauksissa. Se tarkoittaa harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmien sääolosuhteiden huomioon ottamista alueellisia EU:n kehitysohjelmia suunniteltaessa. Pohjoiseen ulottuvuuteen kuuluu myös raja-alueyhteistyö Barentsin, Itämeren ja Venäjän alueiden kanssa.

Alueiden komitean (Committee of the Regions) perustaminen vuoden 1994 alussa virallisti Suomen paikallisten ja alueellisten kunnallisten vaikuttajien edustuksen Euroopan unionissa valtion viranomaisten (lääninhallitus) sijasta. Maakuntien liittojen edustajat ovat Suomen alueiden edustajia EU:n alueiden komiteassa. Useilla maakuntien liitoilla on myös omia pysyviä edustustojaan Brysselissä Suomen Kuntaliiton edustuston lisäksi.

Maakuntien liittojen edustajat toimivat myös Euroopan Neuvoston Paikallis- ja Aluehallintokongressissa ja sen alueiden kamarissa (Congress of Local and Regional Authorities of Europe, CLRAE).

Useat maakuntien liitot ovat lukuisten eurooppalaisten alueorganisaatioiden jäseniä. Näistä merkittävimmät ovat: Euroopan alueiden liitto (Assembly of European Regions AER), Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto (Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe, CPMR), joka on yksi vanhimmista erityisalueiden liitoista ja Euroopan raja-alueiden liitto (The Association of European Border Regions, AEBR), joka edistää raja-alueiden yhteistyötä.

Kansainväliset yhteydet ovat Suomen kaltaiselle pienelle maalle erityisen tärkeitä. Perinteisen pohjoismaisen yhteistyön lisäksi kansainvälinen vuorovaikutus kasvaa entisestään EU:n laajentuessa ja lähialueyhteistyön tiivistyessä Venäjän ja Baltian suuntaan ja Pohjois-Etelä -yhteistyön vahvistuessa unionissa.

Maakuntien liitot palvelevat

• elinkeinoelämän ja matkailun edistäminen
• maakunnallisen kulttuuritoiminnan, koulutuksen ja kotiseututyön kehittäminen ja koordinointi
• maakunnan markkinointi
• maakunnan julkisten palveluiden yhteispalvelut
• ympäristö-, liikenne- ja energia- ja asuntoasiain kehittäminen viranomais- ja muussa toiminnassa
• ympäristö-, liikenne- ja energia- ja asuntoasiain kehittäminen viranomais- ja muussa toiminnassa
• korkealaatuisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön edistäminen
• maakuntaa koskevat tutkimukset
• tietoyhteiskunta- ja informaatioteknologiakysymykset

Maakunnan liiton rahoitus ja organisaatio

Rahoitus

Maakuntien liitot ovat jäsenkuntiensa muodostamia kuntayhtymiä. Jäsenkunnat rahoittavat pääosin niiden toiminnan. Jäsenmaksut yhteensä ovat vuositasolla (v. 2010) noin 48,4 milj. euroa eli 9,25 euroa/asukas. Lakisääteisiin aluekehitys- ja maakunnan suunnittelutehtäviin kunnat saavat jonkin verran ns. yleistä valtionosuutta. Lähinnä alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen liitot saavat vuosittain valtion talousarviossa osoitetun ja sitomattoman maakunnan kehittämisrahan. Se on runsaat 30 miljoonaa euroa, mutta valitettavasti käyttöehdot eli sidonnaisuus Valtioneuvoston päättämiin ohjelmien toteuttamiseen on jatkuvasti kasvanut.

Organisaatio

MAAKUNTAVALTUUSTO

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto. Kooltaan suurin valtuusto on Varsinais-Suomen liitossa, 100 jäsentä, kun taas pienimmissä on noin 30 jäsentä. Jäsenkunnista valitaan edustajat valtuustoon vaalikaudeksi eli neljäksi vuodeksi. Jäsenkunnan edustajien lukumäärä määritellään kunnan asukaslukuun perustuen liiton perussäännössä. Kuntalain 86 a §:n mukaan juuri tämän kuntayhtymän valtuuston kokoonpanon on vastattava koko maakunnan poliittisten ryhmien ääniosuuksia. Lisäksi maakuntavaltuuston jäseneksi voivat päästä vain jäsenkuntien kunnanvaltuutetut. Kun myös sukupuolten välinen tasa-arvo on turvattava, on maakunnan liitossa varmistettu, että lain vaatimukset täyttävä valtuusto valitaan erityisessä kuntien edustajainkokouksessa 4-vuosittain. Maakuntavaltuustot kokoontuvat yleensä vain kaksi kertaa vuosittain.

Liiton asian valmistelu-, toimeenpano- ja hallintoelimenä on maakuntavaltuuston valitsema alueen poliittisia voimasuhteita edustava hallitus. Kooltaan suurin hallitus on Uudenmaan liitossa (20 jäsentä) ja pienin Etelä-Karjalassa (9 jäsentä). Hallitukset pitävät kokouksiaan yleensä kerran kuukaudessa.

Hallituksen apuna toimii liiton toimisto. Toimistoa johtaa maakuntajohtaja, joka toimii esittelijänä hallituksen kokouksissa ja on muun henkilöstön esimies.

Liitojen kokonaishenkilöstö on n. 650, joista on määräaikaisia ja projektihenkilöitä on n. 100. Suurimmassa liitossa eli Uudellamaalla työskentelee 65 henkilöä ja pienimmässä eli Keski-Pohjanmaalla 16 henkilöä. Henkilöstöllä on monipuolinen koulutus ja pitkäaikainen kokemus alansa tehtäviin. Yli puolet on suorittanut akateemisen loppututkinnon ja joka liitossa on huolehdittu henkilöstön kielitaidon kohottamisesta kansainvälisten yhteyksien edellyttämälle tasolle.